Ja niin... Joka ikinen yö sama uni toistuu uudelleen ja uudelleen.
Sydämeni hakkaa rinnassa.. Tuijotan järven pintaa, jossa auringonsäteet leikittelevät aalloilla. Kaikki on kaunista.. Tunnen raskaan käden olkapäälläni. En hätkähdä sitä, en käänny katsomaan kuka minua koskettaa, sillä tiedän varsin hyvin kuka tämän käden omistaa. Se on isä. Isä on jälleen kerran tullut luokseni. Hän halaa minua lujalla otteella takaapäin ja minä hymyilen. Käännyn tässä halauksessa ja halaan isää takaisin. Kun irrottaudun isä katsoo minua sinisillä silmillään ja hymyilee. Tarkistan hänen kasvojensa jokaisen uurteen, jotta kaikki on samanlailla kuin eilenkin ja toissapäivänä ja vuosi sitten. Hän on edelleen se sama vanha mies, joka toi lämmön keskuuteemme.. Edelleen kykenisin lähtemään hänen kanssaan, vaikka maailman ääriin ja silti tuntemaan oloni kotoisaksi. Hän avaa suunsa ja puhuu. Hän sanoo sanat, jotka toistuvat mielessäni joka päivä. ''Pidä huoli..'' Hän alkaa lipua pois luotani. Kätemme irtoavat toisistaan ja vaikka kuinka yritän juosta.. En onnistu, olen jumissa, en pääse liikkeelle. Sydäntäni särkee. Yritän huutaa isän perään: ''Huolta mistä? Mistä minun pitäisi pitää huolta? Mitä tarkoitat? Ole kiltti älä mene vielä! Ole kiltti ja jää luokseni.'' Mutta ääntäkään en saa suustani.
Samassa herään. Annan muutaman kyyneleen valua silmäkulmastani ja asetun sängyn reunalle istumaan. Vedän henkeä, pyyhin kyyneleet ja astelen peilin eteen.. Toistan sanat ääneen: ''Minä olen vahva. Minä selviän tästä päivästä. Kestän mitä vain, enkä murru suurimmankaan haasteen edessä, sillä minä olen vahva!'' Ja niin valmistaudun taas päivän koitokseen.
On ollut öitä joina en ole saanut unta. Olen mietiskellyt tätä elämää. Onko reilua viedä 15-vuotiaalta tytöltä isä, kun kaikkein stressaavin kausi on juuri tulossa?
Minulla oli yhteishaku ja vaikka se oli vaikea löysin silti itselleni jotain sopivaa. Hain eläintenhoitajaksi ja hevostenhoitajaksi. Tietenkin, koska koko elämäni on pyörinyt eläinten ympärillä, niin se tuntuu turvallisimmalta vaihtoehdolta.
Nyt vain kävi niin, että kun sain jo kahdesta paikasta tämän hakulomakkee ja molemmissa luki, että pääsykoe on samana päivänä 6.5. Tietysti siinä tuli itku. Kuukauden sain odotella näitä papereita ja sitten joudun valitsemaan kahden väliltä. Koska koetta ei voi suorittaa myöhemmin.. Olenpa siis menossa nyt tällä viikolla opon juttusille, jos sieltä saataisiin jonkunlaista selvyyttä tähän asiaan. Jos nyt sitten tähän ei saa mitään muita vaihtoehtoja.. Noh.. Sitä katsotaan sitten. Toivotaan vain, että asiat jotenkin rupeaisivat selkiämään.
